Kyläsuunnitelma

Ohtolankylän kyläsuunnitelma 2006-2016

KYLÄSUUNNITELMA – OHTOLANKYLÄ

 

Vuosille 2006 – 2016

 

 

 
 

 Sisällysluettelo

 

Kylämme tänään

Kylän historiaa

Kylän yhteistoiminta

-perinteet

-Päremylly-yhdistys

-Kyläyhdistys

Asukkaat

Elinkeinot

- maa- ja metsätalous

- muut yritykset

Yhdistystoiminta

Kylän tulevaisuus – yhteinen päämäärä

Tavoitteet ja toimenpiteet

- Maaseudulla on elämää hanke/lähiajan tehtävät

- tulevaisuuden tavoitteet ja haasteet

 

 

 

OHTOLANKYLÄN PÄREMYLLY-YHDISTYS RY

 

Kylämme tänään

Ohtola on nykyaikainen kylä, jossa on saatavilla monipuolisia palveluita: mm. konehuoltoa, puutarhatuotteiden suoramyyntiä, rakennus- ja kiinteistöhuoltoalan palveluita sekä metsätyöurakointia 

Perinteiset elinkeinot maa- ja metsätalous ovat nykyaikaisessa muodossa säilyttäneet vahvan asemansa kylässä.

 

Kylän historiaa

Asutus Virroille syntyi pitkin Näsijärven vesistöä, jota pirkkalaiset käyttivät eräretkillään ja verotusmatkoillaan Lappiin. Vuoden 1552 eräluettelossa mainitaan Kangasalan Mattilan talon isäntä Heikki Ohtoi, jolla oli eräsija Toiveden (Toisveden) rannalla. Pysyvä asutus alkoi aikakirjojen mukaan (torppariluettelo) vuonna 1684, jolloin Ohtolan taloa isännöi Martti Yrjönpoika.  Kylän nimeksi vakiintui sitten aikaa myöten Ohtolankylä.

Kylän kehittyminen noudatti maa- ja metsätalousvaltaisen maalaiskylän muodostumista. Väkiluvun kasvu Virroilla alkoi 1860-luvun puolivälistä ja jatkui voimakkaana aina 1950- luvulle saakka.

Mainittakoon, että sähköistäminen edistyi kylässä nopeasti Soininkosken voimalaitoksen valmistumisen myötä. Niinpä Kalliojärven kansakoulun aloitti toimintansa vuonna 1919 omassa talossa, jossa oli myös sähkö.

Metsästys, kalastus ja kaskiviljely olivat pääelinkeinoja Ohtolan kylässä kuten muuallakin Virroilla.  Metsätaloudesta muodostui 1870-luvulta alkaen kylän tärkein tulon lähde ja leivän antaja. Aikaa myöten kylän metsätalouteen vaikutti osaltaan voimakkaasti, kun J. W. Enqvist Oy:n puuhiomo aloitti toimintansa Killinkoskella. Tällöin valtakunnallisten suuryhtiöiden lisäksi saatiin kylän lähialueella toimiva puun ostaja.

Toisveteen rajoittuva sijainti ja Herraskosken kanavan valmistuminen vuonna 1907 edistivät merkittävästi kylään suuntautuvaa ja sieltä lähtevää vesiliikennettä. Ohtolan lahden pohjukassa sijaitsevasta laivarannasta kehittyi kylän ”satama”, joka välitti matkustaja- ja puutavaraliikennettä. Matkustajalaivat Tarjanne ja Pohjola liikennöivät säännöllisesti. Laivan saapuminen oli tapaus, joka sai kyläläisiä kokoontumaan laivarantaan. Samalla voitiin vaihtaa kuulumiset ja saatiin tietoa muun maailman tapahtumista. Mittavinta oli laivarannan kautta sekä proomuilla että etenkin uittaen tapahtunut puutavaran kuljetus. Myös puuhiokkeen lastaus ja varastointi  työllistivät  runsaasti kylän miehiä.

Kylän historia kytkeytyy osaltaan ensimmäisen maailmansodan tapahtumiin. Vuonna 1916 venäläinen sotaväki rakennutti Väliveden ranta-alueelle vallihaudat poteroineen.  Linnoitustöissä oli mukana myös kylän väkeä. Vallihauta-alue on edelleen hyvin nähtävissä ja kuuluu Museoviraston kartoittamiin kohteisiin.

Kylän historiaan liittyy myös Toisveden pohjoispäässä sijaitseva Ruumissaari, johon vainajat haudattiin tilapäisesti eli siihen saakka, kun kuljetus varsinaiseen kirkkomaahan voitiin tehdä.

 

Kylän yhteistoiminta

Kylän yhteistoiminnalla on pitkät perinteet. Talkoilla on mm. korjattu viljaa, kalastettu (nuotan veto) ja pidetty katontekotalkoita. Myös vapaa-aikaa on vietetty yhdessä urheilu- ja virkistystilaisuuksissa. Kylällä on ollut myös monipuolista yhdistys toimintaa.

 

Päremylly-yhdistys

Merkittävä yhteistoiminnan elpyminen tapahtui vuonna 2002, jolloin Ohtolan kylälle perustettiin Päremylly-yhdistys. Yhdistyksen toiminta on ollut vireää ja monipuolista. Päremylly-yhdistys vaalii perinnerakentamista ja valmistaa päreitä vesivoimalla. Päreet valmistetaan viikoittain pidettävillä talkoilla. Lisäksi talkooväki on järjestänyt päreentekonäytöksiä ja opettanut pärekaton tekoa.

 

Kyläyhdistys

Päremylly-yhdistyksen toiminnan luontevana laajennuksena oli sen sääntöjen muuttaminen siten, että se voi toimia myös kyläyhdistyksenä. Tällä järjestelyllä kylä on myös voinut osallistua täysipainoisesti ” Maaseudulla on elämää ” hankkeeseen.  Ohtolankylän kyläyhdistyksen toiminta alkoi vuonna 2004.

Kyläyhdistyksen toimintaan voivat osallistua myös lähikylien asukkaat ja kesäasukkaat                                                                                                                      

Asukkaat

Kylän väkiluku oli suurimmillaan 1950-luvulla, jolloin kylässä asui 272 vakinaista asukasta. Nykyhetkeen kylän asukasluku on vähentynyt 163 henkeen ja muuttunut siten, että vakinaisia asukkaita on 70 ja kesäasukkaita 93.

Myös ikääntyminen on tuonut kylään eläkeläisten kasvavan joukon. Väen vähentymistä huolimatta varsinaista talojen autioitumista ei ole tapahtunut. Vanhoja rakennuksia on ahkerasti kunnostettu ja onpa kylään saatu uusikin talo.

Ohtolanlahden ja muiden järvien rannoille on aktiivisesti rakennettu kesämökkejä ja vanhaa rakennuskantaa käytetään kesä- ja kakkosasuntoina.

Elinkeinot

Maa- ja metsätalous

Kylässä on säilynyt edelleen vahvana maa- ja metsätalous, jota harjoitetaan nykyajan vaatimusten mukaan.  Maatilat ovat erikoistuneet eri tuotantosuuntiin, kuten lihan ja maidon tuotantoon tai vilja- tai sikatiloiksi.

Maatalouden rinnalla talousmetsien käyttö puun tuotantoon on erittäin merkittävä.

Erilaiset koneurakoinnit antavat maatalousyrittäjille mahdollisuuden lisäansioihin.

 

Kylän tulevaisuus – yhteinen päämäärä

 

Tulevaisuuden päämääränä on kylän säilyminen elinkelpoisena ja etenkin sen kehittäminen ajan vaatimusten mukaan.

Kylän kehittämisen painopistealueina voisivat olla mm.                              työtilaisuuksien luominen

palvelutason parantaminen,

kylän perinteisesti hyvän yhteishengen säilyttäminen ja vahvistaminen

kylän kehittäminen siten, että se näkyy ulospäin aktiivisena ja viihtyisänä kylänä.

 

 

 

Tavoitteet ja toimenpiteet

 

”Maaseudulla on elämää” hankkeen tavoitteena on  tehdä  kyläsuunnitelma.           Kyläsuunnitelman kesto on vuoteen 2016 saakka. 

Ohtolan kyläsuunnitelman tavoitteena on
-tonttipörssiin tulleiden kiinteistöjen määrä, tavoite 5  tonttia

-uusien asukkaiden määrä 4-10 henkeä

-Päremylly/ kyläyhdistyksen toimintaan osallistuvien määrä, tavoite 25-40 henkeä

-Päremylly-yhdistyksen hyvin alkaneen toiminnan ylläpitäminen ja jatkuva kehittäminen

-järjestää yhteistilaisuuksia ja tupailtoja

-harrastuksien vaaliminen, metsästys ja kalastus

-yhteistyön laajentaminen Virtain kyläyhdistysten kanssa

-lähialueyhteistyön lisääminen Ikkalan- ja Lahdenkylän kanssa

-vesi- ja viemärihankkeen toteuttaminen

-katuvalot maantie n:o 68 kylän osuudelle

-veneiden laskupaikka kylän alueelle

-saada kylälle toimivat laajakaistayhteydet

-kyläyhdistys voisi osaltaan olla mukana ympäristöhaittojen ehkäisemisessä, esim. jo aloitettu uppotukkien poistaminen laivarannan vesistä

-kyläyhdistys selvittää mahdollisuudet bioenergian tuottamiseen ja hyödyntämiseen

-kylällä toimivien palvelu- ja muiden yritysten markkinoinnin edistäminen

kyläyhdistys voisi selvittää uusien tuotantosuuntien toteuttamista, esim.     kuminan viljely

-kylän historiaan liittyvien nimistöjen kerääminen ja tallentaminen, esim. Eljaksen pykälä

-kylän vanhojen käsitöiden mallien ja ruokareseptien kerääminen ja tallentaminen

-kulttuuri- ja kylämaiseman vaaliminen

-liikunta ja kuntoilu

 

Toiminnan käynnistämiseksi Kyläyhdistys järjestää helmikuun 2006 aikana kokouksen, jossa käsitellään kyläsuunnitelmaa ja nimetään vastuuhenkilöt tavoitteiden mukaisille toimenpiteille.

 

                            Tulevaisuuden tavoitteet ja haasteet

 

Tulevaisuuden suuret haasteet kuten ilmaston muutos, globalisaatio, väestön kehitys ja ikääntyminen, elintasosairaudet, elinkeinorakenteen muutos vaikuttavat yhtäläisesti  kaikkialla. Virtain osalta voisi olla perusteltua, että kyläyhdistysten yhteinen yhdistys järjestää yhteistyössä Virtain kaupungin kanssa edellä mainituista asioista tilaisuuksia asiantuntijoiden avustuksella , esim. luentosarja Kansalaisopistossa.

 

 

Ohtolassa 16. helmikuuta 2006

 

 

OHTOLANKYLÄN PÄREMYLLY-YHDISTYS RY

 

Martti Mäntynen                  Pirjo Luodes

 

puheenjohtaja                         sihteeri